Selkokieli

11.11.2020

Mitä tarkoittaa selkokieli? Tässä postauksessa tietoa selkokielestä, sekä ohjeet selkokielen kirjoitukseen.

Ylempi näistä on uudempi selkotunnus. Se on tae, että julkaisu on selkokielinen.

Tietoa

Selkokieli on kommunikoinnin väline, jos tavallinen yleiskieli tai puhekieli on liian haastavaa. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan mukautettu yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu henkilöille, joille on yleiskielen ymmärtäminen tai lukeminen saattaa tuottaa vaikeuksia.

Selkokielen käyttäjäryhmiä voi olla kehitysvammaiset, autismikirjon henkilöt, afaatikot tai henkilöt joilla on kielellinen erityisvaikeus.

Myös henkilöt, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus eli lukivaikeus, kuurot, kuurosokeat, näkövammaiset, muistisairaat ja suomea oppivat voivat hyödyntää selkokieltä.

Linkkejä


Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus. Sivuilta löytyy tietoa mm. selkokielestä, koulutuspalveluista ja selkokirjallisuudesta.

Tietoa löytyy niin suomeksi, ruotsiksi, kuin englanniksi.

Jos sinulla on jotain kysyttävää selkokielen käytöstä tai mietit miten jokin asia sanotaan selkokielellä, käy vierailemassa heidän sivuillaan.                            Sivuille pääset klikkaamalla tästä.


Selkosanomat on selkokielinen ajankohtaislehti internetissä. 

Sivulle kirjoitetut uutiset ovat kirjoitettu selkokielellä.
Käy ihmeessä tutustumassa selkokielisiin uutisiin! 

Sivulle pääset klikkaamalla tästä.



Selkokielen rakenne

PALSTAN LEVEYS

  • 35-60 merkkiä rivillä (sis. välilyönnit) 
  • 6-12cm· mitä isompi fontti, sitä leveämpi palsta 
  • liian kapea palsta -> riville mahtuu vähän sanoja 
  • liian leveä palsta -> katseen siirtäminen seuraavan rivin alkuun vaikeaa
  • ENTER:illä rivivaihdos! -> kirjoita ensin teksti ja sen jälkeen rivitä.

RIVIJAKO

  • mahdollisimman moni lause alkaa rivin alusta 
  • yhdelle riville yksi ajatuskokonaisuus 
  • sanoja ei jaeta eri riveille yhdysviivalla -> jos sana ei mahdu riville, kokonaan seuraavalle 
  • pyritään siihen, että rivien pituuserot eivät ole todella suuria

TASAUS

  • vain vasemman reunan tasaus eli teksti oikeasta reunasta liehu

KAPPALE

  • kappaleiden väliin tyhjä rivi -> EI kappaleen alussa tyhjää 
  • lyhyet kappaleet 3-15 riviä

ULKONÄKÖ

  • ei vaaleaa tekstiä tummalla pohjalla 
  • tekstin tietoja täydentävä pieni, varsinaisesta tekstistä erillinen teksti voi olla vaalealla väripohjalla, tummalla tekstillä 
  • säännöllisesti ilmestyvän tekstin (esim. lehden tai esitteen) rakenne pidetään vakiona 
  • musta teksti valkoisella on luettavinta 
  • hyvin vaalea värillinen (pastelli) paperi käy myös (ei tummia/kirkkaita) 
  • ei kiiltävää paperia (heijastus) 
  • ei ohutta tai läpikuultavaa paperia (kääntöpuolen teksti näkyy läpi)

RIVIVÄLI

  • riviväli 2-4 pistettä suurempi kuin fonttikoko 
  • käytännössä riviväli 1,15 usein hyvä, 1,5 myös hyvä

KIRJASIN

  • pienaakkoset (gemenat) helpommin luettavia kuin SUURAAKKOSET (versaalit) 
  • käytetään pienaakkosia (isot alkukirjaimet kuitenkin) 
  • myös otsikoissa pienaakkoset 
  • paperilla leipäteksti usein aktiikvalla (päätteellinen ja paksuuseroinen kirjasintyyppi eli fontti) 
  • otsikot voi tehdä groteskilla (päätteetön ja tasapaksu fontti) 
  • miten kirjaimet suhteutettu toisiinsa 
  • käytä tuttuja ja yleisiä fontteja
  • fontti ei saa olla liian kapea 
  • antiikvafontissa ei liikaa paksuusvaihtelua 
  • leipätekstin kirjainkoko 11-16, riippuu asiasta ja kohderyhmästä

KURSIIVI

  • vaikeampilukuista kuin pystykirjaimet 
  • tehokeino 
  • ei kursivoida montaa sanaa peräkkäin

LIHAVOINTI

  • tehokeino 
  • ei lihavoida montaa sanaa peräkkäin 
  • lihavoida voi esim. ihmisten nimet lehtijutussa

TAITTO

  • otsikko aivan tekstin yläpuolelle 
  • ei otsikkoa tekstin viereen 
  • ei kuvaa otsikon ja tekstin väliin 
  • Eri tekstit erotetaan toisistaan ohuilla viivoilla 

Antiikva -> paperille

  • päätteellinen eli serif: kirjaimet seisovat kuin ohuen jalustan päällä 
  • eri osissa on paksuuseroja
  • kirjain liittyy päätteeseen pyöreästi 
  • perusmuoto soikio 
  • esim. Times New Roman

Groteski -> otsikkoon ja näytöltä luettaviin teksteihin

  • päätteetön eli sans-serif 
  • ei paksuuseroja 
  • perusmuotoina pylväs ja ympyrä 
  • esim. Arial, Century Gothic

Egyptienne -> antiikvan ja groteskin sekoitus

  • päätteellinen 
  • ei paksuuseroja, pyöreä 
  • päätteet ovat saman paksuiset kuin kirjain muutenkin 
  • kirjain liittyy päätteeseen suorakulmaisesti
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita